Stean tarinoita

Onnellista aikaa eletään, torstaina 4.8. minulle syntyi neljä pientä sööttiä tyttöä ja kaksi komiaa poikaa. Synnytin kasvattajani Tiinan luona ja kaikki meni hienosti ja nopeasti. Matte ja Husse jännittivät kotona ja odottelivat uutisia

Keskiviikkona 10.8. Matte, Husse ja Joa tulivat katsomaan meitä, oli kiva nähdä niitä! Joa sai multa paljon pusuja, mut en oikein ymmärtänyt mitä se itki alussa. Oliko sillä niiiin kova ikävä mua että piti oikein itkeä?!

Tässä kuva pikkuisista:

Katso myös video + lisää kuvia, oikealta linkki “Mun ikioma kuvakansio”…

No niin, nyt tuo meidän Joa on alkanut hiukan leikkiä mun kanssa, sitä oonkin odottanut! Se heittää mulle palloja ja pehmohiiriä, pallot on parempia kun ne pomppii edes jonkin matkan päähän. Hiiriä en oikein jaksaisi edes hakea kun ne jää jo valmiiks siihen kuonon eteen

Mun uuteen kotiinkin oon jo ihan tykästynyt! Pääsen taas useammin metsälenkeillekin Sen lisäks Matten ja Hussen sängyn päältä on päivisin hyvä tiirailla mitä kadulla tapahtuu mut ei kuitenkaan kerrota niille että oon aina siellä ..vaikka on ne tainnut siellä mun karvoja huomata…

Buuh, en sitten tsempannutkaan tän kirjoittamisen kanssa. No nyt ajattelin laittaa kuulumisia kun on näyttelyviikonloppukin takana.

Mitäs meille, musta on yritetty tehdä äitiä mut vielä ei oo ollu sen hetki. Ehkä se koittaa keväämmällä, tai sitten ei, se nähdään silloin. Mulla on ihan tarpeeksi toisaalta puuhaa tuon Joa-pojan kanssa täällä kotona Kesä meni mökkeillessä, uidessa jne. Olihan se niin mahtava kesä! Aurinkoa ja lämpöä riitti!

Meidän talokin valmistui ja päästiin muuttamaan Maskuun juuri ennen joulua. Oli se kiva päästä pois keskustan vilinästä. Joulu vietettiin meillä, samoin vuoden vaihtuminen ja nyt mennään kevättä kohti. Toi velipoika Joa on jo kova menemään. Ei se onneks niin hirveesti mua kiusaa, välillä tulee taputtelee ja sillä on vaan vähän liian paljon voimaa siinä taputuksessa.

Eilen (sunnuntaina 23.1.11) oli koiranäyttely Turussa ja meni ihan kivasti. Oltiin siellä Hussen kanssa kahdestaan kun Matte jäi Joan kanssa kotiin. Arvosteluksi sain “erinomainen” ja lisää voitte lukea “Tietoja minusta” -sivuilta.

Jaahas, onpas aika vierähtänyt. Tännekään en ole saanut tekstin tekstiä aikoihin, mutta nyt tsemppaan! Paljon on tapahtunut reilussa puolessa vuodessa…mutta suurempia juttuja missä olen ollut on… 24.1.2010 oltiin Turku Winter KV koiranäyttelyssä. Se ei tosin niin hyvin mennyt, tuomari meinas et oon H:n arvoinen. No, Matte oli myös sitä mieltä ettei meillä mennyt kehässä niin hyvin kuin aikaisemmin. En tykännyt siitä ihmismäärästä ja kehässä hyppelin hiukan jauhelihapihvien perään jne. Ja tuomari tykkäs et oon hiukan tukevassa kunnossa?!? Miten niin, mulla oli vaan paksu turkki No ehkä seuraavalla kerralla paremmin! Näyttelyarvostelu Lyhyesti minusta -sivulla.

Tällä viikolla olin TIinan kanssa MEJÄ kokeessa Piikkiössä ja se vasta hienosti meni! Tulos AVO1 ja pisteet 46/50 -jeeee! Tiina, Matte ja Husse oli niin tyytyväisiä ja ylpeitä musta. Voitin ison säkin ruokaakin + makuualustan. Tarkemmin kokeesta Lyhyesti minusta -sivulla.

Kotona se mun “pikkuveli” on edelleen, ei se näköjään mihinkään enää mene. Paljon en siitä jaksa välittää, mut puolustan kyllä jos joku mun lajitoveri meinaa mennä lähelle. On se poju jo aika rajukin…kerran nappas mun huulista niin kovaa et piti oikein kiljaista. Mitä se vielä keksiikään kun vähän tosta kasvaa ja lähtee liikkuu. Nyt onneks ei pääse kovaa perään, meinaan se vaan osaa peruuttaa

Muutettiin muuten taas Turkuun, väliaikaisesti, se meidän talo nousee Maskussa pystyyn kovaa vauhtia. Ollaan käyty tontilla välillä kurkkimassa osaavatko rakentaa kunnolla! Piha siellä on aika myllätty, mut ehkä se siitä tasoittuu….ainakin Matte toivoo niin.

Perjantaina 9.10. pakattiin taas auto ja lähdettiin kaupan kautta Lokalahdelle. Kun päästin perille, juoksin innoissani ympärinsä ja yritin etsiä Matten vanhempia, mut en löytäny…ei ne ollukaan siellä… Me oltiin ihan keskenään ja jotain ne mainitsi et lauantaina sinne tulis myös Sini, Jussi ja mun kaveri Roni -jee! Kuulin myös et Husse kävi vetämässä mulle verijäljen, se mentäisiin läpi siis lauantaina aamulla.

Yöllä Matte nukkui levottomasti ja aamuyöstä ravasi alakerrassa koko ajan…mäkään en jaksanu edes nousta, paitsi sit joskus puol kasin aikaan. Silloin se herätti Hussenkin. Noustiin ja Husse alkoi laittaa aamupalaa. Ihmettelin hiukan ku Matte siinä välillä vaikeroi, mut en mä sit tajunnu mikä sillä oli. Yhtäkkiä ne alko pakkaa taas kamoja kassiin ja lähdettiin?!? Häh, miks? Se verijälkikin oli vielä menemättä!

Mentiin kotiin ja Husse teki lenkin mun kanssa ja sit ne lähti johonkin. Myöhemmin päivällä Sini ja Roni tuli hakee mut, ja mä menin niille koko viikonlopuks hoitoon (KIITOS hoitopaikasta!). Voi että mä väsytin Ronin sitten ihan kunnolla Sunnuntaina Husse haki mut kotiin, mut Mattea ei vielä näkyny. Se tuli kotiin vasta keskiviikkona ja kun mä sinä iltana palasin taas Lokalahdelta (menin sinne tiistaina), kotona oli myös pieni ihminen…sellanen mun pehmolelujen kokoinen. En oikein uskaltanu mennä ihan lähelle, mut koitin varpistaa ja haistella et mikä se on. Se on kuulemma mun “pikkuveli” ja sille pitää olla kiva. Kai mä siihen hiljalleen totun Tässä esittelen hänet kaikille:

Lauantaina Matte ja Husse vei mut veneellä Paraisille ja siellä mua vastassa oli Tiina! Mentiin sen kanssa ensin niiden mökille ja sit niille kotiin.

Sunnuntaina aamulla startattiin todella aikaisin ja saavuttiin Oripäähän, missä mulla oli metsästyskoirien jäljestämiskoe. Sain startata aika alkupäässä ja kun sain vainun niin sitten mentiin! Metsä oli todella vaikeakulkuista ja mä pyörinkin siellä aika paljon, Tiina pysyi kuitenkin perässä Ensimmäisellä osuudella kadotin jostain syystä vainun, mutta loppu meni paremmin. Tosin 1. kulman oikaisin ja siitä meni kuulemma pisteitä… Sain kuitenkin tuloksen AVO2, josta Tiina, Matte ja Husse oli tyytyväisiä! Tarkemmin kokeesta voitte lukea “Lyhyesti minusta”-sivuilta.

Aamulla herättiin Matten kanssa todella aikaisin ja lähdettiin kohti Eurajokea. Husse ei päässy mukaan, koska oli menossa Poriin festareille (Sonisphere). Saavuttiin koepaikalle hiukan kahdeksan jälkeen ja heti Matte laittoi Offia päälleen, hyttysiä oli tosi paljon! Ilmoittauduttiin ja saatiin tietää että ryhmässämme oli 8 koirakkoa ja me oltiin vuorossa kolmantena. Tiina oli myös siellä, töiden parissa, mutta rapsutteli muakin aina kun vaan ehti.

Odotuksen jälkeen lähdettiin sitten metsään ja ensimäisenä lammen reunalle. Nouto vedestä ei tuota mulle ongelmia, tykkään niin uida! Ampuminenkaan ei pelottanut yhtään. Sen jälkeen mentiin metsään, josta mun piti hakea variksia. Kävin heittovariksen luona ja sen jälkeen katsastin koko alueen. Matte antoi uudestaan käskyn “etsi” ja aloin sitten tuoda niitä pikkuhiljaa. Se riitti tuomarille, sillä päästiin myöhemmin vielä kanin jäljelle.

Kanin jäljelle lähdin myös vauhdilla…oli melkoinen ryteikkö vastassa. Löysin kanin ja palasin Matten luo ilman sitä. Matte antoi uudestaan käskyn “etsi”, menin kanin luo ja otin sen mukaani. Jätin sen kuitenkin kaatuneen puun taakse kun sieltä oli niin hankala tulla, mutta kun se Matte taas toisti sitä “etsi” sanaa niin kävin hakemassa ja toin sen siihen muutaman metrin päähän. Tuomari päästi mut läpi Arvostelut löydät “lyhyesti minusta”-sivuilta.

Kyllä Matte ja Tiina oli sitten iloisia, sain paljon rapsutuksia, nameja ja haleja!

Aamulla startattiin kohti Tuusulan koiranäyttelyä. Matte ja Husse tietty unohti kameran kotiin, mut luotti siihen et Edun porukat napsii kuvia. Mut ei…matkalla kuultiin et Edu oli loukannu jalkansa eikä ne sit päässytkään lähtee näyttelyyn. No kännykkä on sit aina hätävarana kuvaamista varten, mut oli se harmi ettei velipoika päässy näyttämään kuin komia hän on!

Paikan päälle saavuttiin hyvissä ajoin ja hellanlettas ku siellä oli porukkaa. Ja aurinko paistoi! Etittiin oma kehä ja otettiin paikka puun alta, ettei ihan läkähdytty. Pari tuntia saatiin odottaa ennen ku oli mun vuoro. Narttujen junioriluokassa meitä oli neljä ja mähän voitin ne kaikki Sain ERIn ja olin luokan ykkönen, lisäksi vielä VSP (=vastakkaisen sukupuolen paras). Eka SERTi tuli -jee!!

Matte ja Husse oli niin iloisia ja sain paljon haleja ja nameja. Tuomarin kuvaus:

Erinom. tyyppiä oleva narttu. Kuono-osa voisi olla täyteläisempi, muuten hyvä pää. Syvä rintakehä. Eturinta saisi olla voimakkaampi. Hyvä raajaluusto. Hyvät takakulm. Hyvä väritys ja karvapeite. Liikkuu reippaasti, joskin kapeasti takaa.

Olin tosiaan kuun vaihteessa Tiinalla hoidossa kun Matte ja Husse kävi Kreikassa Kefaloniassa. Hoidossa oli tosi kivaa! Tuikku oli niin hyvänä kaverina, nyt onkin sitä taas ikävä… Päivät meni mukavasti leikkiessä. Tiina teki mulle myös jäljen kahdella kulmalla, noin 150m/sivu ja se meni kuulemma hyvin! Nokka maassa, hieman siksakkia ja vauhdilla …lopulta löytyi ihana sorkka!!

Jonain toisena päivänä sain myös etsiä variksia ruudusta. Ensin kävin taas hiukan tsekkaamassa missä ne on mutta lopulta päätin viedä Tiinalle. Ote, kuten ennenkin, hennosti siivestä…mutta toin kuitenkin.

Kiitos Schleutkereille hoidosta!!

P.S. Juoksutkin alkoi sinä aikana…vain puoli vuotta edellisistä.

Hussen synttärit oli sunnutaina, paljon onnea! Pyöreät 30 tuli täyteen

Mä en tosin ollu kotona koko päivää, vaan menin Tiinan kanssa Rauman koiranäyttelyyn. Tiina nappas mut kyytiin Nousiaisista (kiitos Juvosille hoitopaikasta!) ja sitten ajeltiin näyttelypaikalle. Oli ihanan aurinkoinen päivä, joten oli kiva että näyttely oli ulkona. Tuomarina oli kanadalainen tiukka täti, joka antoi mulle vaan H:n (=hyvä). Arvostelut löytyy “lyhyesti minusta” -sivulta.

Mun veljen Rockyn “velipuoli” Wili pärjäsi näyttelyssä loistavasti -onneksi olkoon!!

Illalla kun tulin kotiin, sinne tuli Hussen äiti ja Esa + Matten vanhemmat kaffelle ja kaakulle. Mäkin sain hiukan maistaa kakkua slurps!